Näin viikolla unta, jossa pidin sylissäni tyytyväistä vauvaa. Uni oli aivan ihana ja todentuntuinen. Vauva tuoksui ihanalta ja oli rauhallinen. Olin unessa hyvin onnellinen. Laskin hänet nukkumaan pinnasänkyyn ja ihmettelin kuinka hän voi olla niin tyytyväinen. Jospa vielä voisin kokea tuon tunteen oikeasti. Välillä ajatus vauvasta tuntuu hyvin vieraalta, kun esikko on kuitenkin jo iso poika. Varmasti tunne on ihan normaali, onhan lapsen saanti aina iso asia ja mietityttää miten jaksaa jne.  Lapsen kaipuu kuitenkin on kova.

Viikko onkin vierähtänyt nopeasti. Piti jo viikolla kirjoitella, mutta on ollut kaikkea tekemistä niin ei ole ehtinyt. Kierto on lopuillaan ja odottelen menkkoja. Odottelen päästäänkö yrittämään seuraavassa kierrossa vai jatkuuko yritystauko.

Odotan tietoa työpaikasta. Paikka jossa kävin haastattelussa pari viikkoa sitten, niin sieltä oli soitettu nykyiselle pomolleni ja olin sillä hetkellä kolmen joukossa vahvana ehdokkaana. (Hakijoita n.80 joista kuusi haastateltiin). Jännittää tosi kovasti! Muutto olisi edessä, mutta paikka olisi vakituinen. Sitten voisi huokaista! Olisi kyllä niin mahtava juttu saada tuo työ. Ensi tiistaina minulla on työhaastattelu samanlaiseen virkaan, mutta eri paikkakunnalle. Eiköhän se jossain vaiheessa tärppää?! Luulen, että tässä asiassa minulla on paremmat onnistumismahdollisuudet kuin raskautumisessa.

 Olemme lähdössä tänään laivalle. Poika odottaa kovasti lähtöä! Käy ihan ylikierroksilla koko ajan :D Itse odotan notkuvia buffetpöytiä Nyt oli todella halvat matkat, kun talvilomakausi ei ole vielä alkanut. Poikakin kun on vielä kuuklauden 5-vuotias niin sai ilmaiseksi nuo buffet-ateriat (aamiainen ja päivällinen).

 Hyvää viikonloppua!