Kävin tänään aamulla lääkärissä. Ovessa luki ulkomaalainen nimi, ajattelin kuitenkin, että kyllähän heissäkin on hyviä lääkäreitä. Eivät kaikki suomalaisetkaan lääkärit hyviä ole. Olettamukseni osui oikeaan. Vastassa oli mieslääkäri ja suomenkielikin oli hyvä. Hän otti asian tosissaan ja rohkaisi, oli rauhallinen ja asiantunteva. Hänen mielestään me emme tarvitse clomifen-hoitoa. Jatkoksi hän ehdotti aspiriinia, lugeja aina oviksesta eteenpäin sekä klexane heti, kun raskaus alkaa. ”Muuta keinoa ei nyt valitettavasti ole.” Hänkin siis tukeutui siihen, että ainut ongelma on tukostaipumus. Vuoden päästä minulle on varattu aika ja katsotaan tilannetta, miten edetään, ellen ole jo raskaana. varhaisultran saan heti, jos raskaudun. Tieto siitä helpottaa.

Muuten tuo lääkärireissu meni kivasti, mutta mieleen jäi vellomaan lause ”lopettakaa yrittäminen”... sitä en olisi halunnut kuulla lääkäriltä.

Mutta näin kai me sitten jatketaan.  Jos kesän jälkeen tulosta ei ole tullut niin otan käyttöön clomit. Lääkäri sanoi, että jos haluan, niin voin kokeilla niitä, mutta hän ei näe syytä niiden aloittamiselle.

Viikonlopuksi lähdetään käymään entisellä asuinpaikkakunnalla. Kiva nähdä ystäviä!