Ei olisi pitänyt tänään avata facebookia. Eikös siinä heti ensimmäisenä postauksena ollut joku ultrakuva laskettuine aikoineen ja sydämineen. Ikävä muistutus siitä, mitä niin monista yrityksistä huolimatta ei ole meille uudelleen suotu. Muistutus siitä, kuinka ihanaa raskausaika on. Miltä vauvan liikkeet vatsassa tuntuvat ja se ihana odotuksen jännitys sekä onnen tunne. Aina nuo tuollaiset kuvat eivät aiheuta näin voimakasta reaktiota. Jostain syystä nyt alkoi jurppimaan ihan täysillä...

Eipä muuta tällä erää. Clomit ajattelin aloittaa tällä kertaa kp 5. Jospa sillä tavalla minulla valikoituisi se yksi munasolu. Kun olen syönyt clomit kp 3-7 niin munasoluja on ollut 2-3 isompaa.